TEATTERI ARVOSTELU Tampereen työväenteatteri: Itse avustettu rakkaus

Ensi-iltansa 15.1. saaneen komedian, itse avustettu rakkaus, tarina
kertoo 42 vuotiaan stand up –koomikon elämäntarinan rakastumisineen,
seurustelemisineen ja aikuisen suhteesta omiin vanhempiin ja sekä ex-
tyttöystävään. Esityksessä riittää yllätyksellisiä käänteitä, tikahduttavia
kohtauksia, paljon pohdittavaa nykyajan ihmisen itsekkyydestä,
läsnäolosta tai sen vaikeudesta sekä elämästä ennen kaikkea.
Tässä esityksessä Tampereen työväen teatteri onnistui kehittämään
sellaisen yllätysmomentin , jollaisia olen kokenut vain Walt Disney
Worldissa, Yhdysvaltain Floridassa, 5 D teatterissa. Jotta en pilaa
kokemustasi, en sitä paljasta. Myös lavastus oli kiintoisa, moderni. Vaikka
olenkin vanhan aikaisen , kauniiden lavasteiden ihailija, oli tämäkin
vaihtoehto mukavan yllätyksellinen.
Roolisuoritukset vietiin ammattimaisen huikeasti läpi, ilo katsella. Asia ,
josta en nykyaikaisessa teatterissa pidä, on jatkuva kirosanojen käyttö.
Työskennellessäni nuorison parissa päivät pitkät, saa ”nykykieltä” kuulla
tarpeeksi. Jotenkin pidän teatteria kulttuurina, josta pitää nauttia ja saada
ajatuksia, rentoutua ja innostua. Eikä pitäisi joutua kuuntelemaan
kiroilua. Suomen kielessä on paljon sanoja , joilla kirosanoja voitaisiin
korvata ja varsinkin tähän kappaleeseen se olisi sopinut koska, yksi
pääroolin esittäjistä sanaili hersyviä sanamuunnoksia pitkin esityksen
kulkua. Varsinkin, jos kirosanoja vilahtelee jatkuvasti, kuten tässä
kappaleessa. Vinkkejä kirosanojen korvikkeista tuotantotiimille: Vadelman
kivi, saavillinen irtokarkkeja, peräkylän ruusut, Jussi ja kuokka, permanto
täynnä katsojia…jne jne…keksitkö omia?
Arvosanaksi 8 ½.

(Visited 39 times, 1 visits today)

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*